Vaikka lunta ei näy. Vanhat tavat ovat pinttyneet kiinni kuin punaviinitahra pellavaliinaan. Ilta pitkittyy kuin varkain, jos ei koko ajan kiinnitä asiaan erikseen huomiota. Tekosyyt lentevät pään sisällä ja lenkki siirtyy seuraavaan iltaan. Tyhmää, niin tyhmää.
Arjen ryhtiliikkeessä parhaiten on mennyt ravinnon kanssa, vaikka eilen repsahdinkin siihen kaikkein turhimpaan, nimittäin sipsipussiin. Ruoka on ollut yleisesti ihan monipuolista, mutta ehkä liian iltapainotteista.
Kaikissa näissä repsahduksissa palaan aina samaan syyhyn: väsymykseen. On turhauttavaa, että vaikka järki käskee mennä nukkumaan, sitä jää sohvalle notkumaan. Tänään taas kiinnitän asiaan enemmän huomiota.
Toinen asia, jonka oln jätänyt vähälle huomiolle on veden juonti tai juomattomuus.Riittävä vedensaanti pitää virkeänä, tekee hyvää iholle ja estää ihan täysin turhat napostelut. Suositkset riittävästä päiväkohtaiesta määrästä näyttävät vaihtelevan suuresti, mikä on ihan ymmärrettävää. Ihmisten ruokavalio, aineenvaihdunta, aktiivisuus jne kun poikkeavat toisistaan. Ynnäilin itselleni järkeväksi tavoitteeksi noin 3 litraa päivässä.
Kyllä se tästä. Kai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti